RAAHEN AMPUJIEN HISTORIAA

Raahelaisen ampumaurheilun voidaan katsoa alkaneeksi vuodesta 1938 jolloin Pohjolan Ampujapiiristä erosi Raahen Ampujapiiri. Oman piirin perustamistarve selviää hyvin puheenjohtaja A Vuokon 22.4.1941 Suomen Ampujainliiton vuosikirjaa varten lähettämässä selostuksessa:

"Raahen Ampujapiirin perustava kokous pidettiin 24.2.1938 Ylivieskassa. Ajatus oman piirin perustamisesta oli ollut vireillä jo pitemmän aikaa, sillä toimintamahdollisuudet laajan koko Pohjois- suomea käsittävän Pohjolan Ampujapiirin yhteydessä olivat pitkien matkojen ym. järjestelyasioiden takia verrattain vähäiset. Kun Suomen Ampujainliiton liittohallitus oli kokouksessaan 18.12.1937 jo periaatteellisesti hyväksynyt uuden ampumapiirin perustamisen, joka tulisi käsittämään Raahen sk. piirin alueen, olkin suunnitelma tämän jälkeen toteutettavissa. Tähän uuteen Ampujapiiriin, jonka nimeksi liittohallitus myöhemmin vahvisti "Raahen Ampujapiiri", liittyi 24 suojeluskuntaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kestilä, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Paavola, Pattijoki, Pihtipudas, Piippola, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rantsila, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Siikajoki, Vihanti, Ylivieska ja UPS.Amp.Yhd. Raahen ala-osasto. Piirin yhteinen jäsenmäärä oli noin 2800.

Piirihallituksen jäseninä ovat v.1938 olleet: piiripäällikkö A Vuokko, sotilasohjaaja Kl Pirhonen, kunnanlääkäri I Rantala, kunnanlääkäri I Sankari, kaupanhoitaja J Vehkalahti, sotilasohjaaja M Hirvikoski, konsuli A Lindberg ja johtaja H Vesa sekä varajäseninä maanviljelijä J Vilkuna, aluepäällikkö T Kujala ja maanviljelijä O Junttola.

Piirihallituksen puheenjohtajana on toiminut koko ajan everstiluutnantti A Vuokko, varapuheenjohtajana konsuli A Lindberg ja sihteerinä sekä rahastonhoitajana kapteeni Kl Pirhonen.

Piirin ensimmäiset mestaruuskilpailut pidettiin Haapavedellä 4-5.6.1938 ollen osanottaja määrä n. 70 ja toiset mestaruuskilpailut Haapavedellä 3-4.6.1939 ollen osanottaja määrä n. 80

Mestaruuskilpailujen lisäksi järjestivät suojeluskunnat v. 1938 74 jäsenten välistä kutsuampumakilpailua, kokonaisosanottajamäärän noustessa 1048 kilpailijaan. V. 1939 kilpailutoiminta jäi tunnetuista syistä edellistä vuotta vähäisemmäksi.

Raahen Ampujapiiri eroaa omalaatuisen kokoonpanonsa takia muista ampujapiireistä, sillä piiri muodostuu suojeluskunnista ja UAY:n alaosastoista. Lyhyt toiminta-aika on kuitenkin osoittanut, että tällainen kokoonpano on omiaan puolustamaan paikkaansa muiden ampujapiirien joukossa, siitä ovat takeina toiminnan jatkuva vilkkaus ja ampujainnostuksen sekä tulostason nousu. Aikaisemmin osallistui piirin alueelta amp. liiton kilpailutoimintaan vuosittain n. kaksi-kolmekummentä ampujaa, kun taasen nykyään lukumäärä kohoaa toiselle tuhannelle. Ampujaliiton ohjelmiston mukaisen ammuntojen ja luokkakokeiden järjestelyistä huolehtii kussakin suojeluskunnassa 3 miehinen elin.

Nuorimpana ampujapiirinä pyrkii Raahen Ampujapiiri määrätietoisen työskentelynsä avulla vähitellen tavoittelemaan tuloksia joilla on vertailuarvoa muiden ampujapiirien tuloksiin nähden".

Näin kommentoi v. 1941 Suomen Ampujainliittoon piirinsä toimintaa puheenjohtaja A Vuokko.

Piirin toiminta painottui kilpailujen järjestämiseen ja erityisesti luokkakokeiden järjestämiseen. Piirin ampujakortistosta löytyykin erikoismestariluokan suorituksia 13, mestariluokan 41, I-luokan 37, II-luokan 192 ja III-luokan suorituksia 213. Luokkasuorituksia pidettiin tuolloin hyvin tärkeinä. Asiaa kuvannee hyvin Raahen Ampujapiirille v. 1943 lähetetty kirje: "pyydän tiedustella seuraavasta luokkasuoritusammunnasta. Vuoden 1939 keväällä suoritti allekirjoittanut, opettaja Otso Kalevi Korento synt. 6/11 1909, kiväärin I lk:n ja sot. pistoolin taistelu ja kouluammunnan I Ik:n suoritukset Piippolan sk:n luokkasuoritusammunnoissa. Käydessäni lomallani 18.10.1943 Helsingissä Ampujainliitossa, ei siellä tiedetty k.o suorituksesta mitään. He ovat vielä valmiit ottamaan ne vastaan, jos vaan sieltä lähetetään selvitys p.o suorituksesta.

Vieläköhän siellä on tietoja näistä suorituksista ja voitteko lähettää ne eteenpäin Ampujain Liittoon Helsinkiin". Rintamalla marrask. 9 p:nä 1943 Vänr. O Korento


Raahen Ampumapiirin lyhyeksi jäänyt toiminta ajoittui vaikeisiin sotavuosiin, jolloin oli puutetta varsin monesta asiasta. Meitä nykyisiä patruunoiden suurkuluttajia voi hymyilyttää SAL:n sihteeri Majuri V Miinalaisen piireille lähettämä kiertokirje, jossa todetaan mm. näin: "Sen johdosta, että maassa olevat pienoiskiv. patruunacarastot ovat sangen vähäiset ja että niiden jako nuorison ampumakoulutusta varten tapahtuisi tasapuolisesti, tullaan ne jakamaan liiton toimesta samassa suhteessa kuin nuorisokoulutusvarastojen jako, ottaen huomioon koulutettavien minimimäärät. Näissä puitteissa ei voida piireille myydä enenpää kuin 35 patruunaa koulutettavaa poikaa kohti".

Raahen Ampujapiirin osuus oli 6000 patruunaa 170 poikaa varten. Piirien oli vielä lähetettävä vastikelyijyromua 250g 100 kpl kohti.

Raahen Ampujapiirin omalaatuinen kokoonpano koitui myöskin sen kohtaloksi, sillä sodan päättymisen myötä lakkautettiin suojeluskunnat. Suomen Ampujainliitolle osoitetussa kirjeessä, joka on päivätty 11.5.1945 joutuu piirin silloinen puheenjohtaja August A Lindberg toteamaan kirjeen lopuksi " Ampujapiiriin ei 1.5.1945 kuulu yhtään jäsenseuraa".

Viimeinen säilynyt pöytäkirja on päivätty 15.12.1946 jolloin piirin hallitus kokoontui Raahessa. Saapuvilla olivat eversti A. Vuokko, konsuli A. Lindberg, majuri Kl. Pirhonen ja kapteeni H. Pudas. Tuolloin kaavailtiin SAL:n ehdotuksen mukaista uutti piirijakoa ja piirin uudelleen perustamista. Asia kuitenkin hautautui ja Raahelainen ampumaurheilu näki uudelleen päivänvalon vasta vuonna 1959, jolloin Pohjois-Pohjanmaan piirin alueelle perustettiin Raahen Ampujat niminen seura. Raahen Ampujapiiri jätti ampumatoimintaa jatkavalle seuralle varansa jotka olivat 3.2.1945 3.832:25 mk, sekä seitsemän arvokasta kiertopalkintoa, joista kolme on vielä nähtävissä Raahen Ampujien palkintopöydässä.

Suomen Ampujainliitto on myöntänyt 11.4.1947 liiton hopeiset ansiomerkit eversti A.L. Vuokolle, konsuli August Lindbergille ja majuri Kl.B. Pirhoselle.

Historiikin koonnut Jarmo Kastelli 21.10.1989